lauantai 5. lokakuuta 2013

Pesän rakentamista

Asuntomme on täällä Giovinnazzossa lähes kaupungin keskustassa. Parvekkeeltamme on näköala merelle. Kaikki palvelut ovat jalkamatkan päässä. Erittäin avulias vuokraemäntämme Pauliina on opastanut meitä kädestä pitäen supermarketteihin, kala- ja vihanneshallille, vesikaivolle (hanavettä ei voi juoda), leipämyymälöihin jne.. Pauliina on suomalainen ja tarvitessa toiminut tulkkinamme ja  muutoinkin helpottanut kotiutumistamme.

Meillä oli auto vuokrattuna kolmeksi vuorokaudeksi, jonka jälkeen se tuli palauttaa Auto Europan Barin lentokentällä sijaitsevaan deskiin. Ehdimme sopivasti käydä marketeissa hakemassa tärkeimmät tarvikkeet.Talo, jossa asumme on rakennettu 70-luvulla. Sähkötöpselit eivät vielä silloin olleet direktiivien sanelemia. Hankimme sopivan adapterin asunnossa olelleiden lisäksi tietokoneitamme varten. Ensimmäinen sovittimen ja jatkojohdon hankinta meni harakoille, sillä vaikka ne olivatkin  kolme piikkisiä kuten piti, piikit olivat liian paksuja. Homma meni uusiksi.

Toisen, elämäntapamme kannalta tärkeän fundamentin, hankkiminen olikin jo kinkkisempi juttu. Meidän oli luotava nettiyhteys blogikirjoittelua ja mm skype yhteyttä varten. Vaikka Vodafonella on kaupungissa lähes puoli tusinaa myyntipistettä, emme saaneet Mac'iin tai Lumiaan sopivaa SIM-korttia. Paikalliset nettiyhteydet eivät toimineet edes laitteita myyvässä kaupassa. Käsiä leviteltiin.

Naapurikin pesi pyykit.
 Pauliinan vihjeestä menimme loppujen lopuksi  Ita 3:een, nettikauppaan, josta oli määrä löytyä Lumiaan sopiva kortti, jota alustana käyttäen olisimme voineet pyörittää myös läppäreidemme nettiyhteyttä, vaan eipä onnistunut. Palautimme saamamme kortin ja silloin myyjät keksivät meille firman markkinoiman taskuverkon (99 €), joka loppujen lopuksi on osoittautunut hyvin toimivaksi.
Paljon käsillä ja kielillä luovasti ja kuuluvasti puhumista ja ystävien tulkkausapua tarvittiin ennenkuin tämä monimutkainen yhtälö saatiin ratkaistua onnellisesti.

Lähikaupan lihatiskiltä saa tuoretta tavaraa.
Kaiken hässäköinnin keskellä ehdimme toisena täällä olo päivänämme tehdä Peugeotilla kiertoajelun Bariin ja sen ympäristöön. Nettiyhteytemme ja Lumian navigaattori eivät silloin vielä pelanneet ja suunnistamisemme oli lähinnä hakuammuntaa. Barin ympäristössä harhailtuamme ehdimme kuitenkin tutustua Pipercoop "super-hyper" shopping mall'iin, jossa teimme ruokaostoksia ja, tottakai, paikalliseen Ikeaan, mistä hankimme tiskiharjan. Miten voi olla niin, ettei koko Etelä-Eurooppa tunne missään tiskiharjaa?!

Seuraavana päivänä lähdimme palauttamaan autoa Barin lentoasemalle Pauliinan ja hänen miehensä Nicolan ystävällisellä avustuksella. Se olikin tarpeen, sillä palauttamiseen liittyvistä tempuista selviämisessä, sekä maksetun 800 euron takuusumman takaisin saamisessa olisi voinut tulla ongelmia. Eläköön ystävät!

Lepo ja rauha! Nyt on vaikein osuus suoritettu. Koti on koti. Ekat pyykit pesty ja lattiat imuroitu. Ukkosmyskyjä odotellessa.

Markku ja Sinikka

Naiset pesee pyykkiä, minä vaan tiskaan astioita ja otan aurinkoa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti